Syntikäsitykset muuttuvat, mutta esimerkiksi tatuoinnit herättävät yhä keskustelua.

Suomen Viikkolehden toimitukseen saapui mielipidekirjoitus, jossa pohditaan syntikäsitysten muuttumista sukupolvelta toiselle.

Mitä asioita nykyajan nuoret uskovat pitävät syntinä? kysyy Tuulikki Metsola. Viikkolehti kysyi  kohderyhmältä itseltään.

 

Tatuoinnit jakavat mielipiteitä

Facebookin Uskovaiset nuoret -ryhmään linkitetty kysely poiki yhteensä 67 vastausta. Metsolan kirjoituksen innoittamina ensimmäiseksi tiedusteltiin ulkonäköön liittyviä syntikäsityksiä:

Ovatko jotkin ulkonäköön liittyvät asiat mielestäsi syntiä tai muuten sopimattomia? Mitä mieltä olet esimerkiksi seuraavista: meikkaaminen, kynsien lakkaaminen, korvakorut ja lävistykset, tatuoinnit? Entä tietynlainen pukeutumis- tai hiustyyli, ja millainen? Miksi?

Ehdottomia vastauksia suuntaan tai toiseen löytyy vähän. Valtaosa ei pidä ulkonäköseikkoja syntinä itsessään, tai viittaa taustalla vaikuttaviin asenteisiin ja motiiveihin.

”Mielestäni mikään ulkonäköön liittyvä asia ei suoraan ole syntiä, vaan taustalla vaikuttavat motivaatiot vaikuttavat siihen. Esimerksi jos kokee huonoa omaatuntoa hyvin paljastavasta pukeutumisesta ja tietää aiheuttavansa sillä kiusauksia kanssa ihmisille niin se voi olla syntiä.” Riina, 24.

”En näe syytä, miksi Jumalan silmissä sillä olisi merkitystä, miltä ihminen näyttää. Kristinusko ei ole taikauskoa, joten tiettyjen ulkonäöllisten seikkojen demonisoiminen tuntuu oudolta. – – Synniksi ulkonäköseikat voi luokitella siinä vaiheessa kun ne alkavat vaikuttaa jumalasuhteeseen ja elämä alkaa pyöriä vain pinnallisten asioiden ympärillä.” Nainen, 18.

Noin kuudesosa vastaajista pitää yhtä tai useampaa kysytyistä asioista syntinä.

”Mielestäni kaikki mainitsemasi asiat ovat sellaisia, jotka eivät kuulu uskovalle ihmiselle. Jumala on luonut jokaisen tarpeeksi kauniiksi, eikä siksi tarvitse ehostaa itseään meikeillä, kynsilakoilla tai hiusväreillä eikä koristella tatuoinneilla tai lävistyksillä.” Laura, 19.

Erityisesti tatuoinnit, lävistykset ja paljastava pukeutumistyyli herättivät pohdintaa. Noin viidesosa pitää tatuointeja syntinä, uskovalle sopimattomina, ”ei hyvänä” tai ”arveluttavina”. Parissa vastauksessa syntisyys riippuu tatuoinnin tyylistä tai siitä, kunnioittaako se Jumalaa vai ei.

”Tatuoinnit ovat kuitenkin näistä vaihtoehdoista eniten harmaalla alueella, enkä siksikään voisi niitä itse hyvällä omallatunnolla hankkia.” Nainen, 20.

Kolme vastaajaa miettii Vanhan testamentin tatuointikieltoa, mutta yhdistää sen lähinnä vainajien suremiseen: ”Älkää vainajaa surressanne viillelkö itseänne älkääkä tatuoiko mitään merkkejä ihoonne. Minä olen Herra.” (3. Moos. 19:28)

Myös niin kutsutussa luonnollisuudessa voi piillä vaaranpaikka, jos motiivit ovat väärät, pohtii eräs vastaaja.

”Mikään edellä mainittu ei ole syntiä sinänsä. Ei ole myöskään syntiä jättää edellä mainittuja pois. Omasta ulkonäöstä voi tulla epäjumala, jos siitä huolehtiminen nousee liian suureen osaan. Toisaalta täysin meikkaamaton yms. ihminen voi ylpistyä omasta ’nöyryydestään’.” Mies, 25.

”Tupakointi on yksinkertaisesti tyhmää”

Seuraavat asiat eivät liity ulkonäköön, mutta ovat herättäneet keskustelua suuntaan ja toiseen: (pari)tanssi, pelikortit, tupakka, alkoholi. Mitä mieltä olet niistä, ovatko ne syntiä? Miksi?

Vaikkei Metsola kirjoituksessaan näitä aiheita erityisesti pohdi, myös niihin liittyy näkemyseroja sekä sukupolvien että saman ikäryhmän edustajien välillä.

Kyselyyn vastanneista selkeästi suurin osa suhtautuu päihteisiin kielteisesti. Ehkä yllättäenkin tupakka nähdään alkoholia useammin pahana.

”Itse pidän tupakkaa syntisenä. Tupakka satuttaa ihmistä ja kaikki mikä satuttaa sinua on syntiä.” Nainen, 22.

Syyt tupakointikielteisyyteen liittyvät usein terveyteen ja oman ruumiin vahingoittamiseen.

”Tupakointi taas pelkästään tuhoaa meidän terveyttä ja tähän taas sopii se ”Ruumis on Pyhän Hengen temppeli” -pointti.” Nainen, 22 (eri vastaaja kuin edellä).

Noin kolmasosa pitää tupakointia syntinä, yhtä suuri joukko viittaa lähinnä sen epäterveellisyyteen:

”Tupakan polttaminen on yksinkertaisesti epäterveellistä ja tyhmää, ei sitä tarvitse sen kummemin hengellistää.” Mies, 25.

Lähes kaikki loput vastaajat toteavat kaikkien kysyttyjen tapojen olevan syntiä, jos ne aiheuttavat riippuvuutta, vahinkoa tai vievät kauemmas Jumalasta.

Muutama vastaaja tuo esiin niin sanottujen yleisesti hyväksyttyjen paheiden ongelman:

”Miksi tupakointia pidetään pahempana syntinä, kun kahvin kittausta? Ihmiselle riippuvuudet ovat syntiä, en siis pidä riippuvuutta aiheuttavia aineita / asioita tavoittelemisen arvoisena asiana. Oli kyse sitten mistä vaan.” Nainen, 21.

 

Absolutisteja ja kohtuukäyttäjiä

Suhtautuminen alkoholiin on sallivampaa kuin tupakkaan — ellei juominen ole humalahakuista. Vain noin seitsemäsosa pitää alkoholia automaattisesti syntinä.

”Alkoholi ja tupakka ovat mielestäni syntiä. Moni nykyään puhuu että kohtuullisesti juominen ei ole syntiä, mutta minusta tuntuu että jos Jumalalta kysyttäisiin kannattaako juoda kohtuudella vai ei yhtään niin hän olisi ei yhtään kannalla.” Emilia, 23.

Hieman alle puolet tuomitsee humalahakuisen juomisen, ja sama, vajaa kolmannes painottaa seurauksien, motiivien ja oman jumalasuhteen merkitystä.

”Kaikki mikä saa minut rikkomaan lähimmäistä vastaan, saa minut aiheuttamaan eripuraa, pahaa mieltä, katkeruutta on syntiä. Mikäli alkoholi, uhkapelit, tupakka, tanssi saa minut tuhoamaan omia ihmissuhteita, niin se on silloin synti.” Tanja, 42.

Valtaosa vastanneista siis hyväksyy alkoholin kohtuukäytön, jos se ei vahingoita itseä, läheisiä tai jumalasuhdetta.

Eräs katsoo asiaa vielä laajemmasta perspektiivistä:

”Alkoholiteollisuuteen toki liittyy myös monia ongelmakohtia, joten alkoholia kuluttaessaan osallistuu minusta kollektiiviseen syntiin. On kuitenkin huomattava, että samalla logiikalla länsimainen ihminen osallistuu riistoon ja köyhien maiden ihmisten (välilliseen) hyväksikäyttöön melkein millä tahansa elämänalueella — eli tällaista kollektiivista syntiä ei valitettavasti voi välttää.” Nainen, 21.

(Pari)tanssia pidetään syntinä lähinnä, jos se on liian intiimiä (toisen kuin oman puolison kanssa) tai seksuaalissävytteistä. Pelikorttien syntisyys puolestaan liittyy uhkapeleihin, okkultismiin tai riippuvuuteen. Kaiken kaikkiaan kumpaakin lähtökohtaisesti syntinä pitää vain muutama vastaaja.

 

Suuntaviivoja syntikäsityksiin

Näinkö uskovaiset nuoret ajattelevat nykyään? Suppean kyselyn perusteella tuskin on syytä vetää ehdottomia yleistyksiä, mutta kysely antanee kuitenkin suuntaviivoja sille, mitkä asiat uskovaisia nuoria mietityttävät.

Siinä, missä hiustyylit eivät juuri herätä kysymyksiä, esimerkiksi tatuointeja pohditaan hyvinkin paljon. Tästä on esimerkkinä myös useampi Uskovaiset nuoret -ryhmässä käyty ja kärjekkääksikin yltynyt keskusteluketju.

Alkoholikulttuurissakin muutos näkyy, kuten eräs vastaaja arvelee:

”Vanhemmalla sukupolvella on kokemuksia melkeinpä vain suomalaisten alkoholismitaipumuksesta, minkä takia ei ole voitu ymmärtää alkoholin ns. neutraalia käyttöä.” Anonyymi.

Kyselyyn vastanneista 48 on naisia ja 11 miehiä, loput eivät kerro sukupuoltaan. Ikähaarukka vaihtelee 14 vuodesta 42:een, mutta suurin on 18–25-vuotiaita

Noin puolet mainitsee taustayhteisökseen evankelis-luterilaisen seurakunnan tai sen piirissä toimivan liikkeen tai järjestön, vaikka osa käy muidenkin seurakuntien tilaisuuksissa. Neljäsosa on vapaakirkollisia, neljäsosa helluntailaisia tai näissä seurakunnissa käyviä nuoria.

Osallistujat saivat valita, vastaavatko omalla nimellään vai anonyyminä.

 

Pia Korhonen

Artikkelikuva: Moni uskova nuori mainitsee sisäisen asenteen ulkonäköseikkoja tärkeämmäksi. Artikkelin kuvat ovat kuvituskuvia eivätkä edusta Suomen Viikkolehden tai Vapaakirkon kantaa mainittujen aiheiden syntisyyteen. Kuva: Pia Korhonen