Pelastustyöt jatkuvat Tyynen valtameren rannalla pahiten kärsineellä alueella. Ecuadorissa on meneillään sadekausi, joka rannikolla tarkoittaa sekä kaatosateita että paahtavan kuumaa auringonpaistetta. Kuumuus nopeuttaa ruumiiden hajoamisprosessia, vesisade pehmentää maaperää ja pahentaa järistyksen vaikutuksia. Haju alueella on hirvittävä ja sairaudet leviävät pelastuneiden joukkoon.

Löydettyjen ja tunnistettujen kuolleiden määrä on jo pitkälti yli 600 henkilöä. Haavoittuneita on yli 12 000. Itse paikalla olleet, sekä pelastajat että pelastetut, puhuvat kuitenkin suuremmasta määrästä kuolleita. Valtion puolesta virallisia lukuja julkaistaan sitä mukaan kuin ruumiit tunnistetaan, tunnistamattomia ei lasketa lainkaan mukaan kuolleisiin.

– Jälkijäristyksiä on jatkuvasti. Viime viikolla oli 6,3 järistys, joka tuntui täällä Quitossa saakka. Joka päivä on useampi viiden ja neljän Richterin asteikolla ylittävä järistys. Ihmiset ovat huolestuneita täällä Quitossakin. Heti kun maa alkaa täristä aletaan kysellä, onko kyseessä uusi maanjäristys, kertoo Joanna Sormunen. Hän työskentelee Suomen Vapaakirkon projektityöntekijänä Ecuadorissa Vapaakirkon Pacto-sisarkirkon palveluksessa.

Rikollisuus kasvussa

Rannikolla, episentrumin lähellä asuvat ihmiset eivät enää uskalla palata koteihinsa. Monet ovat päässeet valtion ja kuntien sekä kaupunkien perustamiin pakolaiskeskuksiin, mutta useat ihmiset nukkuvat kadulla, joko teltoissa tai muovin alla. Kaikille ei ole tilaa keskuksissa.  Ne, joiden koti on vielä pystyssä, haluavat vartioida sitä ja omaisuuttaan. Rikollisuus on noussut valtavasti, sekä koteja että kauppoja on ryöstetty. Väkivaltarikosten määrä on myös lisääntynyt.

– Yksi pahiten vahingoittuneista alueista on Pedernales, kaunis rantalomakaupunki, jossa mekin olemme useasti vierailleet, Sormunen sanoo.

– Tiet kaupunkiin menivät maanjäristyksen takia poikki, mikä vaikeuttaa pelastustoimia. Alueella on useita hotelleja, jotka ovat romahtaneet. Useat alueen ihmiset jäivät vangeiksi ostoskeskusten, kauppojen, ravintoloiden ja kotiensa raunioihin. Järistys sattui vähän ennen seitsemää illalla ja suurin osa ihmisistä oli sisällä syömässä, Sormunen toteaa.

Toinen pahasti vahingoittunut paikka on Portoviejo, joka on osittain tulvan alla El Niñon aiheuttamien sateiden jäljilta maanjäristyvahinkojen lisäksi.

– Siellä sijaitsevasta vankilasta karkasi noin 200 vankia, joista suurin osa on saatu kiinni. Tällä hetkellä kadoksissa on vielä noin 40 vankia.

Kova puute vedestä

Kaupungissa on ollut useita tulipaloja, jotka ovat aiheutuneet kaasuvuodoista. Ihmiset ovat sytyttäneet kynttilöitä, koska alueella ei ole vieläkään sähköjä. Se on voinut olla  vaarallista, koska haasuputket ja johdot ovat järistyksen tähden vuotaneet. Monet pyytävät lisää kynttilöitä sekä taskulamppuja ja pattereita alueelle.

Mantan satamakaupunki Manabissa on myös yksi katastrofialueen kaupungeista. Tarquin kaupunginosa on tuhoutunut melkein täysin.

Ongelmia alueella lisää veden puute. Alue on autiomaata ja siellä on normaalistikin ongelmia puhtaan veden saatavuuden kanssa. Nyt vesiputket ovat osittain tai kokonaan tuhoutuneet, samoin kuin viemärit ja sähköliittymät.

Järistys numeroissa

Järistysalueella asuu yhteensä melkein kaksi miljoonaa henkilöä. Heistä 1 359 249 asuu Manabin provinssissa ja 534 092 Esmeraldasin provinssissa. Pahiten vaurioituneessa Pedernalesin rantalomakaupungissa asuu 55 128 henkilöä, lisäksi vaurioituneissa Mantan ja Portoviejon kaupungeissa  on yhteensä 560 506.

Pedernalesin kaupunginjohtajan, Gabriel Alcivarin, mukaan koko kaupunki, ei pelkästään muutama rakennus, on vaurioitunut maanjäristyksessä.

Koko Esmeraldasin provinssi on edelleen ilman sähköjä.

Tilanteen vakavuutta lisää se, että sekä Manabi ja Esmeraldas ovat kuuluisia rannoistaan ja Ecuadorissa oli maanjäristyksen aikana rantalomakausi parhammillaan. Alueen hoteilleissa oli majoittuneena sekä auringonpalvojia että surffareita sekä maan sisältä että ulkomailta.

Tällä hetkellä yli  2000 henkilöä on ilmoitettu kateissa olevaksi kriisilueella. Virallisten laskujen mukaan ainakin 20 000 henkilöä on menettänyt kotinsa. Lisäksi tuhannet ihmiset ovat haavoittuneet järistyksen aikana ja sen jälkeen.

YK:n lastenjärjestö Unicef on varoittanut, että järistys vaikuttaa noin 150 000 lapseen. Tämän lisäksi Espanjan Punainen risti on arvioinut, että noin 100 000 ihmistä tarvitsee apua alueella.

Ruumisarkkujen puute pahentaa surutyötä

Katastrofialueelta ovat loppuneet ruumisarkut ja tila hautausmailla. Monessa kylässä hautausmaa on pieni ja ruumiiden valtava määrä on tehnyt mahdottomaksi niiden hautaamisen kylän alueelle. Vaikka viranomaiset ovat tehneet parhaansa, jotta perheenjäsenillä olisi mahdollisuus tunnistaa omaisensa, on ihmisiä on jouduttu hautaamaan joukkohautoihin kylien ja kaupunkien ulkopuolelle.

Kun katastrofialue on autiomaata, siellä ei juuri kasva puita. Normaaliaikanakin materiaali ruumisarkkuja varten joudutaan tuomaan provinssin ulkopuolelta. Nyt arkut ovat loppuneet kesken, samoin kuin materiaali, josta ne tehdään. Arkkujen tekijöitä ei myöskään ole tarpeeksi, jotta jokainen haudattava saisi oman arkkunsa.

Siksi esimerkiksi Quitossa yliopisto-opiskelijat ja ympäri maata vangit tekevät vapaaehtoistyönään ruumisarkkuja jotka sitten toimitetaan kriisialueelle muun humanitäärisen avun mukana.

– Monesti perheelle on kaikkein tärkein asia saada haudata rakkaimpansa. Ja lisäksi Menehtynyt perheenjäsen halutaan haudataan arkussa. Sen ei tarvitse olla maailman hienoin arkku, mutta sellainen kuitenkin että, se suojelee omaista maan sisällä, Sormunen linjaa.

Uhreja myös ulkomailta

Ecuadorin maanjäristyksen uhrien joukossa on myös ulkomaalaisia, jotka joko asuivat paikan päällä tai olivat nauttimassa Manabin kuuluisista rannoista turisteina.

Yksi menehtyneistä oli nuori saksalainen tyttö, joka oli Mantassa ecuadorilaisessa perheessä vaihto-oppilaana. Maanjäristyksen jälkeen hänen vanhempansa kierrättivät sosiaalisessa mediassa hänen kuvaansa ja kyselivät, oliko kukaan nähnyt tyttöä tai tiesikö kukaan hänen olinpaikkaansa.

Tyttö asui ecuadorilaisessa perheessä, jonka isä oli ilmavoimissa töissä Mantan lentotukikohdassa. Perhe oli yhdessä lähtenyt ostamaan koulutarvikkeita kohta alkavaa lukuvuotta varten, kun maanjäristys oli yllättänyt heidät. Kauppakeskuksen katto sortui heidän päälleen ja koko perhe menehtyi yhdessä heidän saksalaisen vaihto-oppilaansa kanssa.

Ecuadorin ilmavoimat lennätti perheenjäsenten ruumiit Quitoon messua ja hautajaisia varten torstaina 21. huhtikuuta. Hautajaiset pidettiin perjantaina 22. päivä. Saksalaistytön ruumis lennätetään hänen perheensä luokse Saksaan.

Kansainvälistä apua pelastustöihin

Ecuadorin ulkoministeri Guillaume Long kertoi tiedotustilaisuudessa, että Ecuadoriin on saapunut pelastustyöntekijöitä useista maista.

Latinalaisesta Amerikasta Bolivia on lähettänyt 50 pelastustyöntekijää, Venezuela 48, Kolumbia 50, Peru 35, Meksiko 120, Kuuba 25 ja Chile 49 pelastustöihin erikoistunutta palokuntalaista.

Euroopan maista ainakin Sveitsistä ja Espanjasta on lähetetty tukea pelastustöihin.

Tukea on tullut myös rahallisesti ja avustusmateriaalin muodossa ympäri maailmaa.

Tarve on valtava. Ecuadorin liikenneministeri Walter Solis ilmoitti, että maanjäristys on tuhonnut yli 1000 kilometriä maantietä maan sisällä.

Joanna Sormunen / Hannu Lahtinen

Artikkelikuva: Monet Mantan kaupungin taloista vaativat perusteellista korjausta. Surullista, että monet taloista ovat myös käytännössä korjauskelvottomia. Kuva:Teijo Sormunen

Anna apusi järistyksen uhrien auttamiseen, katso lahjoitustiedot: svk.fi