Suomen Viikkolehti kysyi vaalien jälkeen uudelleen järjestäytyneiden eduskuntaryhmien puheenjohtajilta kolme kysymystä. Vastaukset saatiin kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsäseltä, sosialidemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelältä ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkoselta.

1 Kuinka tärkeää puolueellenne on pitää kiinni ennen vaaleja annetuista lupauksista ja millaisissa tilanteissa olisitte valmiita tekemään kompromisseja niistä?

Päivi Räsänen:
– Lupauksista on pidettävä kiinni! Äänestäjän kuluttajansuojaa on kunnioitettava. Liikoja, katteettomia lupauksia ei ylipäänsä tule antaa, vaan mieluummin kertoa avoimesti tavoitteista, joita ehdokas tai puolue sitoutuu edistämään.

Toki monipuoluehallitusta muodostettaessa joudutaan puolueiden tavoitteita yhteensovittamaan, jolloin minkään puolueen vaaliohjelmat eivät sellaisenaan toteudu. Mutta hallitusohjelmaa varten esitetyt kynnyskysymykset ovat tinkimättömiä. Kynnyskysymys tarkoittaa sitä, että puolue ei lähde hallitukseen, ellei tämä tavoite toteudu.

Johanna Ojala-Niemelä:
– SDP:n lähtökohtana niin eduskuntavaaleissa kuin sen jälkeen hallitusneuvotteluissa on ollut, että nyt tarvitaan inhimillisiä uudistuksia ja rohkeita tulevaisuusinvestointeja, joilla rakennetaan parempaa tulevaisuutta suomalaisille. Vaaleissa kansalaisilta tuli vahva muutosviesti siitä, että Suomessa on siirryttävä leikkauslinjalta uudistuslinjalle. Näistä lähtökohdista lähdemme tekemään tällä vaalikaudella työtä paremman huomisen puolesta.

Antti Kaikkonen:
– Keskustan linja on ollut ja on, että esitämme vain tavoitteita, jotka pystymme toteuttamaan. Poliittiset tavoitteemme on asetettu yhdessä päättäen puolueen ohjelmiin, asiantuntijoiden näkemyksiin ja tarvittaessa myös erillisiin selvityksiin perustuen.

On tärkeää, että ihmisille ennen vaaleja annettavat lupaukset ovat realistisia — myös taloudellisesti. Keskusta asetti ennen vaaleja tavoitteiksi esimerkiksi köyhimpien lapsiperheiden ja eläkeläisten toimeentulon parantamisen. Olimme laskeneet eurot huolella etukäteen.

Osa tavoitteistamme on asetettu tiedostaen, että niiden toteuttaminen on mahdollista pidemmällä aikavälillä kuin yhden vaalikauden kuluessa.
Suomen kaltaisessa monipuoluemaassa on selvää, että puolueet joutuvat tekemään kompromisseja yhteisen näkemyksen saavuttamiseksi etenkin, kun maahan muodostetaan hallitusta. Keskusta on asettanut meneillään oleviin hallitusneuvotteluihin kymmenen kynnyskysymystä.

2 Kristinusko on vaikuttanut laajasti hyvinvointiyhteiskunnan rakentumiseen lainsäädännöstä koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Miten vaalia Suomen kristillistä perintöä uskonnonvapautta kunnioittaen?

Päivi Räsänen:
– Vaikka enemmistö suomalaisista kuuluu yhä kristillisiin kirkkoihin, kristillisen uskon perusopetukset eivät enää ole enemmistönäkemyksiä. Suomalainen yhteiskunta vieraantuu kristillisistä arvoista ja se näkyy sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa että päätöksenteossa, esimerkiksi elämän kunnioitukseen tai avioliittoon liittyen.

Perustuslakimme turvaa kuitenkin laajan uskonnonvapauden, jota on syytä kirkkojen ja kristittyjen rohkeasti käyttää.  Erityisesti tulee puolustaa oikeutta toimia kristillisen vakaumuksen mukaan, esimerkiksi lääkärien ja hoitajien oikeutta kieltäytyä suorittamasta raskaudenkeskeytyksiä tai lasten ja nuorten oikeutta saada kasvatusta ja opetusta kristillisten arvojen mukaisesti.
Maahanmuuttajille on avoimesti kerrottava arvotraditiostamme ja kulttuurimme juurista.

Johanna Ojala-Niemelä:
– SDP:lle tärkeitä arvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Nämä arvot ohjaavat päätöksentekoa ja toimintaamme ja niiden pohjalta kehitämme hyvinvointiyhteiskuntaa.

Antti Kaikkonen:
– Kristinusko on vaikuttanut vahvasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Mielestämme etenkin suomalaiseen kulttuuriin selvästi kytkeytyvistä tavoista voidaan hyvin pitää kiinni siitä huolimatta, että esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa on paljon muihin uskontoihin kuuluvia ja uskonnottomia. Luotetaan ihmisiin — ratkaisut pystytään varmasti tavalla tai toisella paikallisesti löytämään. Tähänkin asiaan sopii vanha sanonta: ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.”

3 Mitkä Euroopan unionissa tehtävät päätökset ovat Suomen kannalta tärkeimpiä juuri nyt?

Päivi Räsänen:
– Suomen heinäkuussa alkava puoli vuotta kestävä EU-puheenjohtajakausi osuu merkittävään Eurooppa-politiikan taitekohtaan, sillä tuona aikana ratkaistaan esimerkiksi suomalaisen maatalouden ja Suomen erityisolojen puolustaminen osana rahoituskehystä. EU-vaalien jälkeen agendalla on keskeisiä Euroopan unionin suuntaan vaikuttavia valintoja, kuten maahanmuuttopolitiikan ja turvallisuusyhteistyön syventäminen, EU:n budjettien taso ja rakenne, EMU:n kehittäminen, brexitin aiheuttamien ongelmien selvitystyö, uuden komission valinta ja toimikauden tavoitteet sekä kauppapoliittiset neuvottelut, joissa Suomen äänen tulee kuulua.

Johanna Ojala-Niemelä:
– Europarlamenttivaaleissa päätetään Euroopan tulevasta suunnasta. Aikaamme leimaavat useat laaja-alaiset haasteet, joihin ei ole mahdollista vastata pelkästään kansallisella tasolla, vaan tarvitaan päätöksentekoa kansainvälisillä areenoilla, kuten Euroopan unionin tasolla. Keskeisiä kysymyksiä ovat hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisääminen, eriarvoisuuden vähentäminen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen, kestävämmän talouden luominen ja ilmastonmuutokseen haasteisiin vastaaminen.

Antti Kaikkonen:
– EU hakee nyt monin tavoin uutta suuntaa. Suomen kannalta tärkeitä asioita tulevina vuosina ovat esimerkiksi aluekehitys- ja maatalousrahoitus. On tärkeää, että EU:n yhtenäisyyttä pystytään vahvistamaan ja että unioni laittaa voimavaransa isoihin asioihin, kuten talouden kasvun rakentamiseen, eriarvoisuuden hillitsemiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Artikkelikuva: Joanna Moorhouse / Eduskunta