Salasana unohtunut?

Ylen MOT-ohjelman 7. joulukuuta ilmestyneessä jaksossa käsiteltiin rokotevastaisuutta. Jaksossa ja sen ympärillä julkaistuissa uutisissa ilmaistiin, että yleensä syy rokotevastaisuudelle ei liittynyt järjestäytyneeseen uskonnollisuuteen. Samanaikaisesti monet rokotevastaisista argumenteista ovat rinnastettavissa uskonnolliseen vakaumuksellisuuteen, mikä ilmenee väitteiden piilottelemattomassa tiedevastaisuudessa. 

Esimerkiksi väite, että koronarokote sisältää ”minikokoisia robotteja” jotka ovat ”5G-verkkojen kautta yhteydessä pilveen”, on varsin yleinen salaliittoteoria, jolle ei löydy minkäänlaista tieteellistä tukea. Samoin ajatus, että rokote voisi toimia muuntogeeninä, jonka tarkoitus on joko kontrolloida tai tuhota luonnollinen syntyvyys, on kestämätön.

Kaikesta objektiivisuudestaan huolimatta haastattelija tuntui kummeksuvan eniten niitä, jotka kieltäytyvät rokotteesta Ilmestyskirjan perusteella. Jutussa näytettiin jo keväällä levinnyt ote TV7-kanavalta, jossa kristitty vaikuttaja varoitti ottamasta koronarokotetta, koska se pitäisi sisällään mikrosirun, pedon merkin. 

Toinen, aktiivisesti Internetissä toimiva julistaja, väitti Ilmestyskirjan jakeessa 18:23 esiintyvän kreikankielisen sanan farmakeia olevan profetia koronarokotteesta. Tämän väitteen hän kytki laajempaan salaliittoteoriaan ”uudesta maailmanjärjestyksestä” (New World Order), joka eksyttää kansakunnat koronarokotteen kautta.

Kyseinen julistaja on myöhemmin väittänyt, että väitteet on irrotettu kontekstista, ja julkaisee siksi vastineensa.

Ei ole kuitenkaan todennäköistä, että mikään edellä mainitusta olisi vääristeltyä tulkintaa. Johtuen kyseisen julistajan laajahkosta seuraajajoukosta (YouTube-kanavalla on 835 tilaajaa ja esimerkiksi YK:n ja uuden maailmanjärjestyksen välistä suhdetta analysoivalla videolla on lähes 6 000 katselukertaa) ja väitteiden vaarallisuudesta on syytä analysoida Ilmestyskirjan tekstiä tarkemmin.

Ei lääketiedettä vaan lumousta

Edellä mainittuun tulkintaan ei voi perustellusti päätyä raamatunkäännösten avulla. Esimerkiksi UT2020 kääntää Ilmestyskirjan jakeen 18:23 näin: ”Ei lamppujenkaan valo loista enää. Ei helky sulhasen, ei morsiamen nauru. Maan mahtavia olivat kauppiaasi. Taikakeinoillasi eksytettiin kansat.” 

Olen kursivoinut käännöksessä esiintyvän kreikan farmakeia-sanan vastineen. Se on tekstissä käännetty sanan perusmerkityksen mukaisesti ”taika” tai ”taikuus” ja prepositiolause on oikein tulkittu tarkoittamaan keinoa. KR92-käännöksen ”noitakeinoillasi” pitää sisällään saman ajatuksen, samoin kuin vuoden 1776 käännöksen ”noitumises kautta”. Vain 33/38-käännös tekee kieliopillisen poikkeuksen tulkiten farmakeia-sanan subjektina eli tekijänä: ”Velhoutesi villitsi – –.” 

Eroista huolimatta käännökset ovat yhtä mieltä siitä, että farmakeia viittaa velhouteen, taikakeinoihin ja loitsuihin, ei lääketieteeseen. 

Mihin sitten voi perustua väite, että ”farmakeia”-sana tarkoittaa lääkkeiden käyttämistä ja myrkyn sekoittamista (myrkyttäminen)? Uskoisin, että kyseinen virhepäätelmä johtuu kahdesta ilmeisestä syystä: 1) Uuden testamentin kreikan heikosta tai olemattomasta ymmärtämisestä ja 2) Novum-kirjasarjan taitamattomasta käytöstä. Kyseinen kirjasarja on useiden pastoreiden paljolti käyttämä, sillä se tarjoaa nopean tavan tarkastella alkukielistä tekstiä ilman tarvetta opetella kreikkaa tai edes vastuullisen tulkinnan perusteita.

Novum-kirjasarjan sanasto tarjoaa farmakeia-sanalle seuraavia vaihtoehtoja: ”Lääkkeiden käyttö, myrkyn sekoitus, taikuus, noituus, velhous (farmakon taikajuoma).” (Novum 5:753.) Kieliin perehtymätön olettaa, että hän voisi poimia minkä tahansa merkityksen eikä ymmärrä, että sanakirja ainoastaan listaa mahdollisia merkityksiä kohdekielen sanastollisista vastineista. 

Se, että sanakirja antaa kuvattuja vaihtoehtoja, ei tarkoita, että tulkitsija voisi valita niistä sen, joka sopii hänen teoriaansa parhaiten. Irrallaan lausutut sanat voivat tarkoittaa mitä vain, ja niinpä tämän sanakirjamerkinnän kohdalla voisimme aivan yhtä hyvin todeta, että Asterix-sarjakuvan tietäjä Akvavitix edustaa Ilmestyskirjan kuvaamaa eliittiä (historian Bill Gates?), joka johtaa kansat harhaan. Miksi näin? Koska hän keittää kyläläisilleen yliluonnollisen vahvaksi tekemää taikajuomaa, joka saa altistuneet käyttäytymään luonnottomasti.

Konteksti viittaa noituuteen

Sanakirjaa laajempi leksikko tarjoaa merkintöjen lisäksi perusteita ja esimerkkitekstejä. Esimerkiksi alan standarditeos (BDAG) listaa sanan farmakeia esiintyvän myös jakeissa Gal. 5:20 ja Ilm. 9:21. 

Galatalaiskirjeen kohdalla selitetään, että se ”esiintyy paheiden listassa”, viitaten lihan tekoihin, samoin kuin ristiviittaus varhaiskristillisiin Barnabaan kirjeen 20:1 vastaavaan listaan tai Didachen jakeeseen 5:1, jossa se esiintyy monikossa. 

Näissä kolmessa tapauksessa kyse on yksiselitteisesti noituudesta. Myös Ilmestyskirjan jakeessa 9:21 sana on monikossa merkityksessä ”taikakeinot” tai yksinkertaisesti ”taikuus” (”magic arts”). 

Kreikankielisessä Vanhassa testamentissa sana viittaa ensimmäisen kerran Egyptin noitiin (2. Moos. 7:11, 22; 8:14), jotka pystyivät taikomaan sauvat käärmeiksi tai loitsimaan Egyptin vedet vereksi. Ainoastaan sääskiä he eivät pystyneet luomaan taioillaan (8:22). Egyptin noitien toisintona Jesaja puhuu Babylonin velhoista, jotka maagisilla taidoillaan johtavat kansat harhaan (Jes. 47:9, 12). 

Sanan perusmerkitys Raamatussa liittyy sellaiseen taikuuteen ja velhouteen, jonka kautta ihmisryhmiä lumottiin ja eksytettiin näkemästä todellista Jumalaa ja hänen mahtiaan. Tämä on juuri se merkitys, joka parhaiten kuvaa Ilmestyskirjan Babylonin roolia kansojen eksyttäjänä. Se oli symboli Rooman valtakunnan taloudellisesta ja sotilaallisesta menestystarinasta, jonka huumaamina myös jotkut kristityistä olivat tehneet kompromisseja päästäkseen osallisiksi maailman menestyksestä.

Sekulaarissa käytössä Raamatun ulkopuolella sana oli vähemmän poleeminen, kertoo Liddellin ja Scottin antiikin kreikan sanakirja. Yleisesti sillä on viitattu esimerkiksi abortointiin yrttejä sekoittamalla, oksettavien juomien valmistukseen tai muihin parantaviin lääketieteellisiin hoitoihin. Luonnollisiin menetelmiin kuului myös uhrin myrkyttäminen. Joissain teksteissä termi on tulkittava yliluonnollisena kategoriana noituudeksi tai velhoudeksi. 

Nopeilla tulkinnoilla on vakavia seurauksia

Novumin tulkinta lääketieteellisestä myrkynsekoittamisesta on yksi mahdollinen merkitys antiikin kontekstissa, mutta on huomattava, että tällöin myrkyn on ollut tarkoitus tappaa. 

Kreikan farmakeia ei yleisessä käytössä edellytä lääketieteellistä merkitystä, ja Vanhan testamentin kanonisen asiayhteyden perusteella se ei Raamatussa liity lääketieteeseen vaan Jumalaa vastustavien voimien eksyttävään vaikutukseen. 

Ilm. 18:23 puhuu farmakeiasta nimenomaan lumoamisen ja huumaamisen näkökulmasta (kuten Rohypnol eli ”tyrmäystipat”). Näin ollen modernien käännösten tulkinta noituudesta ja velhoudesta on lähempänä sanan alkuperäistä merkitystä kuin lääketieteellinen myrkyttäminen. 

Novumin sanavalintaa on pidettävä nykyisen keskustelun valossa valitettavan epäonnistuneena. Se mahdollistaa erilaisten salaliittoteorioiden vaikutuksen levittämisen. Tätä kautta se herättää epäluottamusta lääketiedettä ja tiedettä vastaan yleensä, millä voi olla katastrofaaliset yhteiskunnalliset seuraamukset. 

Näkemys siitä, että Ilm. 18:23 olisi profetia koronarokotteesta, perustuu sanakirjan taitamattomalle käytölle, jonka avulla Raamatun kirjaimellista sanomaa on tarkoitushakuisesti vääristelty. 

Tuskin on hedelmällistä spekuloida tässä tulkitsijoiden motiiveilla, mutta valmius pelotella ihmisiä salaliittoteorioilla herättää suuria kysymyksiä. En voi riittävästi suositella lukemaan Leevi Launosen blogikirjoitusta ”Kristityt epäluottamuksen kylväjinä”. Vaikka kirjoitus liittyy poliittiseen keskusteluun, katson että hänen sanansa soveltuvat hyvin loppukaneetiksi: ”Ja näin toimiessaan he itse asiassa jouduttavat antikristillisen maailmanjärjestyksen valtaantuloa.”

Tommi Karjalainen

Kirjoittaja on teologian tohtori ja Suomen teologisen opiston opettaja.

Lähteet:

BDAGWilliam Arndt, Frederick W. Danker, Walter Bauer & F. Wilbur Gingrich. 2000. A Greek-English lexicon of the New Testament and other early Christian literature. Chicago: University of Chicago Press.

LSJ – Henry George Liddell et al., A Greek-English Lexicon. Oxford: Clarendon Press, 1996.

Yle: MOT: Meitä ette rokota

Seurakuntalainen: Leevi Launosen blogi ”Kristityt epäluottamuksen kylväjinä” 

Novum 1–5. Vantaa: Raamatun tietokirja, 1980–84.

Ks. Ylen artikkeli

Leevi Launosen blogi