Jeesus antoi käskyjä. Parhaiten tunnettuja ovat niin sanottu lähetyskäsky ja rakkauden käsky.
Ennen paluutaan Isänsä luokse Herramme jätti meille tehtäväksi tehdä opetuslapsia hänelle. Sen mukaan meidän tulee mennä kansojen pariin, julistaa ilosanoma Vapahtajasta, upottaa sen vastaanottaneet Kristus-yhteyteen ja opettaa heidät noudattamaan Herramme sanoja, kuten itsekin olemme tekemässä. Ja tässä yhteydessä etuoikeutemme on vakuuttaa toinen toisemme ylösnousseen Jumalan Pojan jatkuvasta läsnäolosta kanssamme.
Ennen kärsimystään ja kuolemaansa Herramme korosti häneen uskovien keskinäistä yhteyttä ja rakkautta. Jeesus uskalsi jopa sanoa, että hänen seuraajansa tunnetaan nimenomaan siitä, että he rakastavat toisiansa. Tähän apostoli Johannes kirjeessään viittasi ”uutena käskynä”, jonka olemme saaneet.
Uusi, vanha käsky
Uusi käsky on samaan aikaan myös vanha käsky. Jeesuksen mukaan tärkein ja suurin vanhan liiton aikana annetuista käskyistä on rakastaa Jumalaa koko sydämestään ja sielustaan ja kaikella voimallaan.
Vain evankeliumin vastaanottaminen tekee sen mahdolliseksi. Saamme osaksemme Isän Jumalan rakkauden ja sen voimaannuttamana voimme opetella rakastamaan häntä.
Kolikon kaksi puolta
Mutta Jeesus puhui myös toisesta käskystä, joka hänen mukaansa on yhtä tärkeä: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”.
Rakkaus Jumalaan ja rakkaus lähimmäisiin on saman kolikon kaksi puolta, erottamattomat ja toisiaan ruokkivat. Voimme osoittaa rakkauttamme Jumalaan palvelemalla lähimmäisiämme. Ympärillämme olevat ihmiset ovat ulottuvillamme, heille voimme tehdä konkreettista hyvää ja auttaa vähempiosaisia sekä sanoilla että teoilla.
Kyseessä on kuitenkin perimmältään rakkaus Jumalaan, mutta rakkauden tekomme tulevat toisten ihmisten hyväksi.
Kiinteä yhteys
Diakonia yhdistää mahtavalla tavalla nuo Kristuksen käskyt ja kehotukset. Siksi seurakunnassa niin evankeliumin kertominen kuin lähimmäisten palveleminen ovat aivan yhteisen kutsumuksemme ytimessä. Diakoniatyö ei ole jotakin erillistä tai pelkästään tähän nykyiseen aikaan liittyvää julkikuvan parantelua. Se kumpuaa suoraan suhteestamme Jumalaan, se on osa Jeesuksen seuraamista.
Vapaakirkossa pidämme seurakunnan ja diakonian tiiviisti yhdessä. Meille se merkitsee myös ViaDia-yhdistysten, tämän erinomaisen työvälineen, säilyttämistä kiinteästi seurakuntiemme yhteydessä, kuten ViaDia-liikkeen omissa strategisissa painotuksissa todetaan.
Kyseessä ei ole vain toimintatapa tai käytäntö, vaan uskomme evankeliumin yhteisön, seurakunnan, ja evankeliumin vaikuttaman rakkauden, diakonian, vahvistavan toisiaan. ”Pidä Jeesus ja seurakunta mukana” on yhteinen kehotuksemme ViaDia-yhdistysten kanssa! Diakonian avulla saamme rakastaa Jumalaa.
Hannu Vuorinen
Kirkkokunnanjohtaja
_ _ _
ViaDian kasvu ei saa etäännyttää paikallisyhdistyksiä paikalliseurakunnasta
ViaDia-liikkeessä on tapahtunut voimakasta kasvua vuodesta 2007 eteenpäin. Kasvun myötä diakoniatyön sekä työaloja että työmuotoja on syntynyt lisää, yhteistyötahojen määrä on lisääntynyt ja liikkeen vaikutusalue on laajentunut.
Moni asiakas saa tälläkin viikolla avun diakoniatyömme kautta. Kiitos jokaiselle, joka on tämän kaiken mahdollistanut.
Kasvun myötä on syntynyt tarve luoda strategisia suuntaviivoja, joiden avulla ohjataan liikettä eteenpäin ja kohti tulevaisuutta. Strategiset tavoitteet yhtenäistävät liikkeen tekemää työtä ja ohjaavat sen hallittuun kasvuun. ViaDia-liikkeen uudessa strategiassa kohdassa ”seurakuntien ja ViaDia-paikallisyhdistysten yhteys” todetaan seuraavaa:
”Tavoitteena on, että seurakuntien ja ViaDia-paikallisyhdistysten yhteys syvenee ja molemminpuolinen ymmärrys yhteisestä diakonisesta tavoitteesta kirkastuu.”
Kaksisuuntainen liike
Kolmen seuraavan vuoden aikana tavoittelemme sitä, että seurakuntien ja ViaDia-yhdistysten molemminpuolinen ymmärrys yhdistyksen olemassaolon hyödyistä ja resurssien jakamisen mahdollisuuksista kasvaa. Haastamme jokaista seurakuntaa ottamaan ViaDian tarjoamat laajat mahdollisuudet käyttöön diakoniatyön toteuttamisessa.
Jotta voimakkaan kasvun aikana yhteys voi säilyä, tarvitaan kaksisuuntaista liikettä — sekä ViaDia-paikallisyhdistyksen että seurakunnan puolelta — hakeutua yhteyteen ja ottaa toisensa huomioon.
Suosittelen seurakunnan vanhimmistojen ja ViaDia-paikallisyhdistysten hallituksien säännöllisiä tapaamisia ja yhteisen näyn etsintäprosessien aloittamista. Hyvänä esimerkkinä voin kertoa Helsingin vapaaseurakunnan ja ViaDia Helsinki ry:n käyttämästä prosessityövälineestä: muistio yhteisymmärryksestä (MOU).
Tämän MOU:n avulla yhteisistä asioista on keskusteltu ja sovittu sekä löydetty yhteinen kieli. Malli on täysin vapaasti kopioitavissa ja saatavissa ViaDia ry:n toimistolta.
Suomen Vapaakirkolla ja paikallisseurakunnilla on tarjota tukea, apua ja rohkaisua laajasti ViaDia-liikkeen vapaaehtoisille ja ammattilaisille. Jokainen paikallisyhdistys voikin lisätä toimintasuunnitelmaan Vapaakirkon valtakunnalliset tapahtumat, joiden kautta yhteys seurakuntiin ja kirkkokuntaa säilyy ja vahvistuu.
Kun yhdessä lähestymme Jeesusta, silloin lähestymme myös toisiamme. ViaDia-liikkeen slogan on jo muutamia vuosia ollut huudahdus: ”Pidä Jeesus ja seurakunta mukana!” Näin on ollut ja näin jatkukoon.
Kristian Vilkman
Diakoniajohtaja
• ViaDia-liike käsittää 33 Suomen Vapaakirkon arvojen mukaista diakoniatyötä tekevää paikallisyhdistystä, keskusjärjestö ViaDia ry:n, 77 ViaDia ry:n yhteisöjäsentä sekä muut tukijat.
• ViaDia-liikkeen yhteydessä toimii suuri joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä.
• ViaDia-liike on olemassa, jotta diakoniatyö ulottuisi laajemmalle ja tavoittaisi yhä suuremman joukon avuntarvitsijoita.
• Strategiakauden keskeisimmät tavoitteet ja keinot on koottu viiden painopistealueen alle, joita ovat (aakkosjärjestyksessä):
1. Brändi
2. Ihmiset
3. Rakenne
4. Seurakuntien ja ViaDia-paikallisyhdistysten yhteys
5. Viestintä
Artikkelikuva: Hannu Vuorinen (vas.) ja Kristian Vilkman, kuva: Pia Vilkman
