Ruotsalainen sananjulistaja Fredrik Tiselius, joka tulkkasi lordi Radstockia Helsingissä vuonna 1879, jäi Suomeen vaikuttaen menestyksekkäästi useilla paikkakunnilla. Hänen tokaisuaan helsinkiläisen ystäväjoukon keskellä vuonna 1880 on lainattu useissa kirjoissa, joissa on kerrottu naisten... Lue uutinen

Kysymys kristityn asemasta jumalasuhteessaan oli kiinnostava aihepiiri jo 1890-luvun alussa. Englanninkielistä kirjallisuutta luettiin ja opiskeltiin, mutta huomattavasti suuremman vaikutuksen sai aikaan Ruotsissa perustettu Helgelseförbundet (Pyhitysliitto) -yhteisö, joka halusi nimensä... Lue uutinen

Vapaakirkollisten vaikuttajien yhteydet Englantiin toivat monia vaikutteita Suomeen, joista sitten jalostui vapaakirkollinen identiteetti Suomessa. Näitä vaikutteita olivat esimerkiksi matala kirkollisuus, allianssihenkisyys, löyhä teologinen oppi ja uskoontulemisen korostaminen. Lordi... Lue uutinen

Alkuajan vapaakirkollisuutta on luonnehdittu herätysliikkeeksi Kristus-julistuksineen. Sen toiminnassa oli vahva sosiaalisen auttamisen ulottuvuus. Raittiusliikkeeksi sen siivittivät alkoholin aiheuttamat yhteiskunnalliset ongelmat. Kokonaiskuvaan kuului myös allianssikristillisyys. Olemme... Lue uutinen

Vapaakirkollisuuden historian katsotaan alkavan vuodesta 1879, jolloin englantilainen lordi Radstock piti 11 päivän kokoussarjan Helsingissä. Alkuaikojen vapaakirkollinen vaikuttaja Konstantin Boije oli pyytänyt hänet Suomeen kuultuaan herätyksestä, joka oli syntynyt Radstockin työn... Lue uutinen

Torppari Sturessonin talossa Kalajoen korvessa oli juhlat. Talon väki juhli uuden pienokaisen syntymistä ja lapsi haluttiin siunata yhdessä uskovien kanssa hyvään elämään. Torppari ja hänen vaimonsa olivat tulleet uuden herätyksen piiriin eivätkä halunneet kastaa. Kirkkoherra... Lue uutinen