Avoin ilmapiiri, keskustelu sekä lapsen iän ja persoonallisuuden huomiominen ovat avainasioita, neuvoo lastenpsykiatri. Jos lapsella ei ole hätää, ei uhkakuvien maalailu kannata.

Tiedotusvälineet ovat täynnä uutisia koronaviruksesta, ja varotoimet ovat muuttaneet kansalaisten arkea. Lastenpsykiatri Riitta Parkkinen: kuinka tunnistaa ja käsitellä lapsen ja nuoren ahdistusta koronapandemiasta?

– Lapset, joskus nuoretkaan eivät välttämättä osaa nimetä tunteitaan.  Ahdistus voi ilmetä levottomana käytöksenä, vetäytymisenä tai esimerkiksi lisääntyneenä kiukkuisuutena. Usein juuri muuttunut käytös voi kertoa lapsella olevasta huolesta. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä vaikeampi tunteita on nimetä, Parkkinen vastaa.

Hän painottaa keskustelun tärkeyttä, myös muihin aiheisiin liittyen. On tärkeä kysyä lasten ja nuorten ajatuksista ja tunteista. Joskus tunteet vaativat aikuiselta niiden sanoittamista. 

– Jokainen meistä on erilainen ja reagoimme eri tavoin vaikeisiin asioihin. Lasten ja nuorten reagointitapaan vaikuttavat muun muassa ikä, kehitystaso ja temperamentti. 

– Osa on herkempiä ahdistumaan, joten he tarvitsevat enemmän läheisyyttä, turvaa ja hoivaa. Toiset eivät reagoi kovinkaan voimakkaasti, Parkkinen muistuttaa.

Jos lapsella ei näytä olevan hätää, ei koronasta kannata maalailla uhkakuvia.

– Keskustelussa on tärkeää huomoida jokaisen yksilöllisyys, ikä ja kehitystaso.

Lasta voi suojella medialta

Mediatulvalta kannattaa suojella erityisesti pienempiä lapsia, Parkkinen neuvoo.

– Ei pienempien lasten kanssa ole hyvä katsota uutisia.

Nuoret taas ovat tottuneita median käyttäjiä, mutta mediakriittisyys ei välttämättä ole vielä kehittynyt. Koronaviruksesta tulee monenlaista tietoa, niin oikeaa kuin väärääkin.

– On tärkeää, että kotona on ilmapiiri, jossa on lupa kysyä ja keskustella, Parkkinen sanoo.

– Kun nuorille tulee vaikeitakin asioita tai kysymyksiä, niistäkin olisi hyvä voida kysyä vanhemmilta ja keskustella yhdessä.

Omat tunteet kannattaa käsitellä

Vanhemman tai läheisen aikuisen on hyvä tunnistaa ja ymmärtää myös oma ahdistus tilanteen edessä. Omia tunteita ei pitäisi siirtää lapsiin vaan löytää muita väyliä purkaa ja keskustella pelosta ja ahdistuksesta. 

– Lapset ja nuoret ovat hyvin herkkiä reagoimaan vanhemman tunnetiloihin.

Toisaalta vääränlainen suojelukaan ei ole hyvä asia, Parkkinen jatkaa.

– Jos syntyy sellainen ilmapiiri, että jostain asiasta ei voi puhua, siitä voi tulla entistäkin pelottavampi ja lisätä huolta entisestään.

Realistinen tieto ja keskustelu ovat myös lapsen ja nuoren suojelemista. Pienimmille voi selittää, että korona on virustauti kuten flunssa ja influenssa, ja tarttumisen ehkäisemiseksi on tärkeä pestä kädet ja yskiä oikein. Ja että useimmille tauti on lievä, mutta vanhempia ihmisiä pyritään suojelemaan tartunnalta. Asiasta on tärkeä puhua kiihkottomasti ja rauhallisesti.

– Eikä tarvitse antaa enemmän tietoa kuin lapsi pystyy ottamaan vastaan.

Uskovana lasta ja nuorta voi myös muistuttaa Jumalan huolenpitoon luottamisesta.

– Koska Jumala tietää meidän hiustemme lukumääränkin, niin hän tietää kaikki meidän asiamme ja on luvannut pitää meistä huolen. Joitakin raamatunlauseitakin voi ottaa turvaksi ja muistutukseksi siitä, ettei tarvitse pelätä, Parkkinen kannustaa.

– Yksi minulle tärkeistä jakeista on 1. Piet. 5:7: ”Heittäkää kaikki murheenne hänen päälleen, sillä hän pitää teistä huolen.” Jumala toivoo, että viemme kaikki huolemme hänelle.

Kuinka kääntää arki voitoksi

Lasten ja nuorten arki on muuttunut paljon. Vaikka suurin osa käy koulua kotoa käsin ja harrastukset ovat tauolla tai niitä harrastetaan etänä, arkea kannattaa kuitenkin jatkaa mahdollisimman samanlaisena kuin ennenkin. 

– Paljonhan arjessa on asioita, jotka eivät ole sidoksissa ulkomaailmaan, kuten esimerkiksi syömiset ja nukkumaanmenot. Arjen rutiinien säilyttäminen tuttuna luo turvaa, Riitta Parkkinen kannustaa.

Hiljentyneen arjen voi kääntää myös voitoksi: kerrankin on aikaa pysähtyä ja viettää aikaa yhdessä. Lasten ja nuorten kanssa voi pelata, lukea, jutella ja katsoa vaikka elokuvia. Tehdä ylipäänsä kaikkea sellaista, mihin aikaa ei tavallisessa arjessa löydy, Riitta Parkkinen neuvoo.

Pia Korhonen

Artikkelikuva: Hiljentyneen arjen voi kääntää myös voitoksi: kerrankin on aikaa pysähtyä ja viettää aikaa yhdessä. Kuva: Paige Cody / Unsplash

Neuvoja keskusteluun löytyy esimerkiksi Unicefin, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Vanhempainliiton verkkosivuilta.

_ _ _

Suomen Vapaakirkon lapsi- ja nuorisotyö on siirretty kokonaan virtuaaliseksi tai peruttu, toistaiseksi 13. huhtikuuta saakka.

Haasteiden lisäksi tämä avaa uusia mahdollisuuksia nuorisotyölle, muistutetaan Suomen Vapaakirkon Nuorten verkkosivuilla. Nuortenillan voi järjestää virtuaalisesti lähes samaan tapaan kuin aikaisemminkin, esimerkiksi livelähetyksenä niin, että nuoret pääsevät kommentoimaan lähetystä. Pikaviestiryhmien avulla nuoret voivat keskustella keskenään opetuksen aiheesta ja jakaa rukousaiheita.

Ylistys onnistuu livelähetyksenä tai videopalvelu YouTuben linkkejä jakamalla — tekijänoikeudet huomioiden.

Myös valmista opetusmateriaalia löytyy verkosta, kuten Nuoriso-Alfan materiaalit tai englanninkieliset The Bible Projectin videot.

Pyhäkoulun taas voi järjestää kotona. Suomen Vapaakirkon Nuorten materiaalista Polku316 löytyy pyhäkoulurunkoja, joissa laulut ja opetukset ovat verkossa valmiina. Pyhäkoulurungosta löytyvät myös alustus sekä vinkit leikeistä ja askartelusta.

Lisäksi SVN:n verkkosivuilla on linkkejä vanhempien lasten ja varhaisnuorten raamattuopetuksiin sekä ideoita perheen yhteiseksi tekemiseksi.

Lapsi- ja nuorisotyön kesän tapahtumien toteutumisesta voidaan tehdä päätöksiä aikaisintaan nykyisen poikkeustilan loppuessa. SVN tiedottaa asiasta 15. huhtikuuta.

vapis.fi